Dienstag, 31. Januar 2012

sekaisin vaaleista

 Olen
sekaisin vaaleista.
Oudot upeat energiat liikkeellä
kaikki muuttuu
maailma muuttuu, se on upeaa.

Se luo toivoa. Onko meillä sittenkin toivoa?

Ensi sunnuntaina on vaalit odotan niitä toivoen parasta. Upeaa miten joku ihminen on saanut tämän aikaiseksi. Pekka Haavisto. Vihreä homo sattaa olla Suomen uusi presidentti, mahtavaa!! Mikä tahansa on mahdollista! Maailma muuttuu!!!!!!!!!!!!!! Meillä on toivoa!!!!


Kuuntelen Saariahoa...http://www.youtube.com/watch?v=TrXaWt0UJ5Y
 Hän tekee niin upeaa musaa. Tätä kuuntelemalla vajoaa aivan kolmanteen ulottovuuteen. Ihmeellistä. Miksi käyttää huumeita kun voi kuunnella Saariahoa :) (ja mennä sekaisin vaaleista!) http://www.youtube.com/watch?v=4pFhD-F0d30


Montag, 30. Januar 2012

kliseiset oopperalaulajan mimimimit

Alku innostuksen häivyttyä huomaan käyväni täällä yhä harvemmin. Ehkä ei ole aikaa, koska olen oikeasti aloittanut harjoittelemisen ja meditoimisen ja joogaamisen lastenhoidon lomassa. Tunnen olevani vahvempi, virtaavampi. Voin jakaa itseäni muuallakin kuin anonyymissa blogissa. Toisaalta haluaisin kirjoitta jotain muuta kuin päiväkirjaa ja suunnittelen kirjallisemman tuotoksen aloitusta. Jotain jossa todellisuuden ja fiktion raja voisi rauhassa sekoittua ja voisin leikitellä sanoilla ja ajatuksilla.

http://www.youtube.com/watch?v=_ksFm2h6c7E kuuntelen tällä hetkellä tuota. Se on aivan upea. Olen taas tänään sitä mieltä , että miksi hukata aikaa miettimällä onko sopraano vai mezzo, kun voisi laulaa kaikkea muutakin ihanaa kuin oopperaa. Oivalsin uuden laulun opettajan tunnilla uusia tapoja harjoitella. Hän on aivan upea, mietin kuitenkin pitäisikö ottaa yhteyttä myös erääseen modernin musiikin taitaja laulajaan.Aion ottaa. Manjana. Huomenna.

Nyt äänessäni on tärkeää tulla tiiviimmäksi, saada enemmän focusta. Siihen auttaa i  ja e vokaalilla harjoittelu ja niin kliseiset oopperalaulajan mimimimit, joita en ole aikaisemmin halunnut tehdä. Olinhan mä tietenkin aivan paskat housussa kun menin sinne opettajan tunnille laulamaan. Ja uskon, ettei se saanut oikein todellista kuvaa äänestäni. Ihmeellistä on että kadotan kontaktin ala vartalooni kun jännitän. En ymmärrä miten se voi vieläkin tapahtua näin monen vuoden syvähengittelyn jälkeen.  Nyt on onneksi aikaa treenata. uskon, että pystyn jo itse aika paljon ja monelta puolelta treenata itseäni. Toki huippu opettaja olisi paras mahdollinen, mutta pakkohan sitä antaa itsensäkin sorkkia itseään laulajana, kun nyt kuitenkin laulun opettaja olen myös. Aion kyllä käydä myös tunneilla, niin paljon kuin mahdollista!

Tästä keväästä on tulossa aivan mahtava. Olen jo enemmän tottunut kotiäitiyteen ja oppinut jopa nauttimaankin siitä. Paljon. Onnelliset pikku pojat ovat aivan parasta seuraa! Ja parasta on se, että ärripurri antaa mulle omaa aikaa nyt. Käyn saksan kursseilla kaksi kertaa viikossa, tunneilla silloin kun niitä on ja harjoittelen joka päivä ja joogaan! Ihanaa elämää!Tunnen kuinka vartaloni ja mieleni vahvistuu ottamaan vastaan elämän haasteita ja haluan tehdä itsestäni yhä vahvemman ja vahvemman! Olen myös suuren rakkauden ympäröimänä! Rakastan yli kaiken lapsiani ja miestäni ja kotiani! Syksyn angstit olivat myös hirveätä yli väsymystä, josta olen nyt päässyt yli!

Itävaltaan tuli lunta.
Luunta.
Lunta.
Haikailen hieman lumisen talven tunnelmaa kotomaassa.
en paljon.
en kuitenkaan pajon.

ilma on ollut lämmin.
läämmin.
hauska kirmata ulkona puistossa.
haikailen hieman enemmän luontoa.
eläimiä.
hieman enemmän.
paljon paljon enemmän.

Tahtoisin antaa lapsilleni kokemuksen luonnosta.
Tahtoisin olla osa luontoa, asua vesiputouksen äärellä, jossa aurinko paistaisi ja lapset saisivat leikkiä ja tutustua maailman ihmeisiin omalla pihamaallaan.

Toisaalta tahtoisin yhä isompaan kaupunkiin, asfaltti viidakkoon.
 Ihmisten keskelle.
 Ihmisyyden keskelle.

Luonto ja ihmisyys. Ovatko ne ristiriidassa.
Suuressa.
ri
s ti riidas
sa.

Sydän.

on koko
nainen.

Sonntag, 15. Januar 2012

Ihailen suuresti ihmisiä, jotka voivat antaa omastaan helposti päivittäisessä elämässä.


Pyyteetön antaminen ja mitä se on?

Tätä olen miettinyt tänä vuonna. Uuden vuoden lupauksena pyrin antamaan enemmän pyytämättä mitään vastalahjaa. Olen jotenkin ymmärtänyt, että vain siten maailmaan tulee lisää hyvää. Joka kerta kun olen onnistunut siinä olen saanut hyvää energiaa ympärilleni ja itsellenikin lisää eneergiaa vaikka olisin kuinka väsynyt. Kun on väsynyt ja paljon tehtävää alkaa helposti lasekea kaikkea mitä tekee. Lasken tekeekö ärripurri yhtä paljon kuin minä ja tulen vihaisemmaksi tehdessäni yhtään mitään, koska mietin, että miksi hän ei tee sitä, sehän on yhtä paljon hänen velvollisuutensa? Sellainen ajattelu ja harmistuminen siitä vie paljon energiaa. Teen sitä myös, koska pelkään, että jos en sano mitään, hän antaa minun tehdä kaikki ja on aivan tyytyväinen. Totuus ei varmaankaan kuitenkaan ole se. Vaan hän voi sitten puolestaan tehdä jotain sanomatta mitään. Täytyy luottaa siihen, että saa takaisin ja jos ei saa niin mitäs sitten... ? Maailma on pullollaan naisia, jotka tekevät marttyyrina ihan kaiken kotona. En halua olla yksi heistä. Todella helposti voisin hukuttaa itseni kotitöihin tällä hetkellä, ilman, että minulla olisi mitään aikaa itselleni. Sillä tavalla koti pyörisi tietenkin parhaiten, ilman mitään riitelyä ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Paitsi minä, joka inhoan kotitöitä. Mitä on siis pyyteetön antaminen ja avuliaisuus? Missä menee raja, ettei tule hyväksi käytetyksi? Ja pitääkö tuota rajaa ylipäänsä pelätä? Onko parisuhteessa olemassa pyyteetöntä antamista vai tapahtuuko sitä vain tuntemattomien kanssa? Suhteessa, jossa aikaa ei ole tarpeeksi, jotta voisi saada vasta lahjan? Maksaako universumi anteliaisuuden takaisin? Uskon, että antaa. Mutta, jos antaa pyytettömästi uskoen, että saa universumilta takaisin antamansa, onko antaminen silloin pyyteetöntä? Onko pyyteetöntä antamista siis edes olemassa? vaikka vastaus tähän olisi, että ei, ei se silti tarkoita sitä,ettei tulisi antaa. 

Ihailen suuresti ihmisiä, jotka voivat antaa omastaan helposti päivittäisessä elämässä. Itse tunnen olevani energialtani niin rajallinen, että varsinkin nyt joudun käyttämään sen vain pakollisiin asioihin. Toivosin olevani toisenlainen. Aion muuttua.