Läsnäolosta ja ajasta

Kirjoitin entiselle opettajalleni. Sain häneltä vastauksen. Hiukan kiireisen ja väsyneen. Tahtoisin oppia siellä missä viisaus on. En korkeakoulussa korkeakoulutodistuksen vuoksi. Liian usein ihmisillä ei ole aikaa paneutua todella tärkeisiin asioihin, he opettavat, koska heillä on opettajan asema, ja he saavat siitä palkkansa. Mutta ei eivät ole läsnä. Tämä on osa sitä kysymystä, mistä kirjoitin aikaisemmin: anna itsellesi se aika. Se on hirveän tärkeää, olla itsenään läsnä, niin fyysisesti kuin henkisesti. Ei ole kiire johonkin muuhun, kun hirveän tärkeää on täyttää ja käyttää tämä hetki. Läsnäoloon saattaa vaikuttaa väsymys.  Esimerkiksi nyt, koska on ilta ja olen tänään opiskellut, uinut, käynyt kaupassa, päiväkodissa, kirjastossa, joenrannassa ja kotonakin vielä leikkinyt lasten kanssa niin maan vimmatusti. Niin, että olen nyt ansaitusti väsynyt ja läsnäoloni ei sen takia ole mahdollista täysin saavuttaa. Olen ehkä 20 prosenttisesti unimaailmassa jo tahtomattani. Alitajuntani arpoo päivän tapahtumia ja kroppani röhnöttää tietokoneen ääressä. Sen sijaan, että olisi skarppina ja aivot verta kihisten virtaisivat ajatuksia.

Mikä muu vaikuttaa läsnäoloon?

Itse olen ainakin parhaiten läsnä kun kroppani on rento. Esimerkiksi tänään ja eilen uimisen jälkeen olen ollut todella hyvin fyysisesti ja psyykkisesti läsnä.

10 minuutin meditointi auttaa, mutta minulla auttaa edelleen parhaiten joku fyysinen suoritus, joka laittaa kunnolla veren virtaamaan aivoissa.

Kylpy auttaa, koska se rentouttaa.

Eli toisin sanoen jännityset lihaksistossa (ovat  samalla ehkä jännityksiä mielessä) ja vaikuttavat siksi läsnäoloon.

Pidän useimmista ihmisistä, jos he ovat läsnä ja jos me pystymme kommunikoinnissa yhteiseen läsnäoloon. Se ei ole mikään itsestäänselvys. Eritoten ei vieralla kielellä kommunikoidessa. Ehkä myös eri kulttuuritaustoista tuleminen vaikuttaa asiaan. Silloin ennakko-oletukset toisen ajattelusta menevät helpommin pieleen.

Sitten voikin miettiä,että miksi joidenkin ihmisten kanssa tuo yhteinen läsnäolo ja tajunta syntyy kielestä ja kulttuurierosta huolimatta.

Voiko tyytymättömyys omaan elämänsä myös aiheuttaa läsnäolemattomuutta? Tyytymättömyys elämään aiheuttaa myös väsymystä joten se on selkeästi ymmärrettävissä oleva yhteys. mielenkiintoiset asiat saa mielen skarppaamaan läsnäolevaksi. 

Esiintymistila saattaa aiheuttaa suuren läsnäolon, jolloin vaikka minuutit tuntuvat 10 kertaisilta.

Aiheuttaako rutinoituminen läsnäolemattomuutta? Kyllä, sanoisin. Toisaalta myös hyvässä, koska ehkä arkisiin asioita tehdessä voi paneutua miettimään jotain muuta. vai olisiko sittenkn hyvä olla läsnä myös tiskatessa ja yrittää tehdä se mahdollisimman hyvin?

Elämä maistuu aremmalta kun on läsnä, koska silloin hetkessä voi tapahtua mitä tahansa. Omat aivot ovat valppaanamuuttamaan suuntaa totutusta ja turvallisesta.

Kuinka monta tuntia päivässä ihminen jaksaa olla läsnä? Voiko läsnäolon jaksamista jotenkin harjoittaa? Onko joku ihminen läsnä aamusta iltaan joka minuutti? Tuskin, mutta pienillä 15 minuutin lepohetkillä läsnäolo voinee olla hyvinkin jatkuvaa ja jokahetkistä.

Lapsilla energia ei ole sidottua ja sitähän riittää. Aamusta iltaan, niin paljon, että aikuinen ei pysty pysymään perässä. Kunpa itse pystyisi samaan. Vapauttamaan tuon energian joka on sidottuna johonkin. olemaan läsnä hetkessä, ehkä kuitenkin muistaen menneisyyden ja tulevan.

Menneisyyden ja tulevaisuuden ajattelu syö läsnäolosta, luonnollisesti. Muiden kuin läsnäolevien asioiden ajattelu ja prosessointi syö läsnäolosta.

Huoh. Palaan asian pohtimiseen myöhemmin, kun pystyn olemaan paremmin läsnä.

Hyvää yötä!!!